Yhdistyksen ja raviradan historia on tapahtumarikas, eikä historiaa tule unohtaa. Pielisjärven hevoskasvatuksella ja jalostuksella on huomattava merkitys koko Suomen alueella, onhan Halin tammakanta ja sen tuottamat hevoset levittäytyneet laajalti Suomeen. Yksi Suomen neljästä kantaorista on Kirppu ja sen emä on Halin tammakantaa. Merkittävä on myös ori Voima TT 1905, joka syntyi Kylänlahdessa Kiprun Kiiskisillä vuonna 1887.
Myös Uljaan Pojan isä Uljas on syntynyt Pielisjärvellä. Uljaan isä Lurjus oli sijoitettuna Kylänlahden Tupakkalaan Juhana Toivasen hoiviin. Juhana Toivanen osallistui menestyksellä myös kilpailuihin 1900-luvun taitteessa, mm. valtion järjestämiin ajoihin Kuopiossa. Tämä merkittävä jalostus- ja kasvatustoiminta tapahtui 1800-luvun loppupuoliskolta aina 1900-luvun alkuun.
Ennen Pielisjärven Hevosystäväinseuran perustamista toimi Pielisjärvellä TÄRÄYS- niminen oriyhdistys. Sen tarkkaa perustamisvuotta ei ole tiedossamme, mutta kirjanpitotietojen mukaan seura on toiminut ainakin jo vuodesta 1912 ja sen toiminta päättyi vuonna 1925, kun yhdistyksen ori Puoskari myytiin.
PIELISJÄRVEN HEVOSYSTÄVÄINSEURA RY
Pielisjärven Hevosystäväinseura ry on perustettu tammikuussa 1934. Seuran toiminta alkoi siitosorin hankkimisella. Tarkoituksena oli parantaa olemassa olevaa hevoskantaa ja lisätä innostusta hevosten kasvatukseen, koska varsojen hinnat olivat siihen aikaan nousussa.. Paikalla kokouksessa oli 18 talollista.
Juuri perustetulle Pielisjärven Hevosystäväinseuralle ostettiin ensimmäiseksi siitosoriksi Karjalan Poika. Pitkäaikaisen eläinlääkärin Osmo Toivasen mukaan ori oli Halilaista kantaa, Lieksassa syntynyt ja Kärkkäiset panivat sen kirjoihin. Arvostettu joensuulainen eläinlääkäri Pynnönen oli kertonut, ettei ollut nähnyt toista niin kaunista hevosta. Myös seuraavat orit olivat siitoskäytössä; Kyttä, Korske, Veisto ja Sointuva. Sointuva toimi viimeisimpänä aina vuoteen -59 saakka. Seura järjesti myös opetustoimintaa, kuten kengitys- ja hevosenhoitokursseja.
Myös sodassa palveli Pielisjärven hevosia ja suomenhevosella olikin huomattava merkitys itsenäisyytemme säilyttämisessä. Kuljetustehtävissä hevonen toimi äänettömästi sekä kulki luotettavasti erittäin vaativissakin maastoissa ja hankalissa olosuhteissa.
Yhdistyksen toiminta hiipui varsojen kasvatuksen vähennyttyä. 1950-luvulla alkanut koneellistuminen syrjäytti hevosen elinkeinotoiminnasta. Harmaan ”Ferkurin” tulessa pelloille sekä autojen tullessa maanteille, laski hevosten määrä lähes 400 000 hevosesta aina vain 15 000 hevoseen.
Pielisjärven Hevosystäväinseura on kehittänyt raviradan puitteita määrätietoisesti: uusia rakennuksia on rakennettu ja entisiä remontoitu, rataa on kunnostettu ja mm. radalle meno ja portit uusittu. Vuonna 2023 raviradan alue siirtyi Pielisjärven Hevosystäväinseuran omistukseen.
RAVITOIMINTA ALKOI 1960-LUVULLA
Raveja on järjestetty Lieksassakin vuosisadan vaihteesta asti maanteillä ja jääradoilla. Tamma Perho on ollut kunniakirjoista päätellen menestynyt ravuri vuosina 1908–1913. Vaakanaisen veljekset Esko ja Antti, kauppias Victor Mauranen ja suuri joukko talkoolaisia raivasi ja rakensi varsinaisen raviradan alueen. Ensimmäiset ravit tällä radalla olivat talvella vuonna 1966. Eero Huotari ja Seppo Vaakanainen ohjastivat näissä raveissa, ja Seppo Vaakanaisen menestys ohjastajana jatkuu tänäkin päivänä.
Vuonna 1969 raviradalle valmistui katsomorakennus ja Viekin Hevosystäväinseura yhdistyi Pielisjärven Hevosystäväinseuraan.
1970-luvulla rahaa oli seuralla todella niukalti, mutta tanssitoiminnalla talous pidettiin pystyssä. Vuosina 1971–78 seura järjesti 164 tanssi-iltaa ja talvella 1972–73 pidettiin peräti 38 tanssi-iltaa. 1980-luku oli nousun vuosia ja talous koheni sekä palkinnot kasvoivat. Vuonna 1982 valmistui ravintola-/totomyyntirakennus. 1990-luvun alkupuolella alkanut lama oli koettelemus, mutta seura selviytyi siitä kuitenkin kunniakkaasti. Siitäkin huolimatta, että ravien totovaihto laski neljännekseen sekä katsojat vähenivät. Vuoden 1991 aikana valmistui uusi varikkoalue. 2000-luvulla siirryttiin Lieksan raveissa samaan aikaan kuin maamme maakuntaradoillakin. Oli aika ottaa käyttöön uutta tekniikkaa aina alkaen ATK-pohjaisen maalikameran käyttöönotosta. Myös nettipelaajille suunnattujen selostusten lisääminen alkoivat palvella ravien harrastajia valtakunnallisesti.
PIELISJÄRVEN HEVOSYSTÄVÄINSEURAN ANSIOITUNEITA HENKILÖITÄ
Victor Mauranen toimi puheenjohtajana 1960-70 -luvulla. Esko Vaakanainen toimi sihteerinä vuodesta 1965 yhtäjaksoisesti 35 vuotta. Juhani Ikonen toimi puheenjohtajana 1980 -luvulla. Osmo Toivanen toimi kuuluttajana, rataeläinlääkärinä ja tuomaristossa. Isänsä Pekka Toivanen toimi sihteerinä ja puheenjohtajana seuran alkutaipaleilla. Esko Boxgerg toimi toimihenkilönä. Erityisen mainitsemisen arvoinen seikka on, että hän on ollut ensimmäisen kerran kuninkuusajoissa vuonna 1928 Lahdessa, seuraavaksi vuonna 1938 Viipurissa ja vuodesta 1946 kaikissa kuninkuusraveissa Rovaniemen vuoden 2004 kuninkuusraveihin asti.
